Tunnustan, olen riippuvainen aamukahvista. Tänään Pyhäinpäivänä, kun kaupat ovat kiinni, sain herätä Kolmosen riemulliseen hymyyn kello 6.37. Joo-o, eipä pahemmin naurattanut, sillä tuo ei ole se ihan tavallisin herätysaika. Eipä naurattanut vielä sittenkään kun Kolmonen tunnin vääntämisen ja kääntämisen jälkeen simahti, ehti nukkua hädintuskin viisi minuuttia kun Kakkonen tuli sängynpäätyyn rymyämään. Pitihän sitä vielä yrittää, mutta vähän hankalaahan se nukkuminen on, jos Kolmosta pitää kokoajan heilutella ja Kakkonen kyselee puolen minuutin välein 'Onko vauva heränny?' Kaiken huippu tässä niin ihastuttavassa aamussa on se, että KAHVI ON LOPPUNUT! On muuten ensimmäinen kerta sinä aikana, jollon on oma huusholli ollut pystyssä. Omaan ominaisuuden hamsteri ja keittiössä tulee olla kaikkia raaka-aineita yms. mielellään parinkin paketin verran. Kokkausinto lopahtaa oitis, mikäli leipominen pitää aloittaa kaupan kautta.
Ja tässä sitä nyt ollaan, hereillä oltu melkein kuusi tuntia, eikä kahvia vieläkään. Päätä särkee jo ihan mukavasti eikä siihen suinkaan auta Ykkösen kaunis versio Piippolan vaarista saati Kakkosen Piiri pieni pyörii. Niin että varoituksen sanaa, tänään ei olla hyvällä tuulella.
voih, tuttu tunne, vaikkei mulle erityisesti nyt kahvi maistukaan. Mutta silloin kun maistuu, se ei saa olla loppu tai päivä on pilalla! Mutta silti tekstisi nauratti ;D
VastaaPoista